Minussa
liikkuu adrenaliinia, iho menee kananlihalle, ja tasaantuu taas.
Minulla on yllättynyt olo, etäännyn tästä ja menen johonkin.On
pimeää. Ryhmä ruumiita tilassa. Onko tämä kuoleman tila?
Kuolleet ruumiit, joiden silmiä en näe, kasvot keskittyneet,
välttelevät. Joku hymyilee.
Esityksen kokonaisrakenne hahmottuu! Aamupäivällä kävelemme koko kuljetuksen ensimmäisen kerran läpi. Uusia ideoita syntyy ja teknisiä ongelmakohtia paljastuu. Yksilöstä ryhmään, ryhmästä duettoihin, lähelle yleisöä, kauas toisistamme..Lännenelokuvista Kansanradioon...Matkalla kohti kokonaisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti